Suurmaisema
Maailmanperintökohteilla on suoja-alue, joka suojaa kohteen maisemallisia arvoja.
Suomenlinnan linnoitussaaria ympäröivää näköpiiriä ja merellistä kaupunkiympäristöä kutsutaan Suomenlinnan suurmaisemaksi.
Suomenlinnan edustan avomeri oli aikanaan operatiivinen osa Suomenlinnan laivastotukikohtaa. Linnoituksen maantieteelliseen sijaintiin 1700-luvulla vaikutti Helsingin edustan hyvin suojattu redi (Kruunuvuoren selkä) ja saariryhmä, joiden välissä oli suojaisa alue. Tähän voitiin rakentaa hyvin linnoitettu kuivatelakka (Susisaari). Telakalta saaristolaivaston alukset siirtyivät Suomenlinnan Tykistölahden ja Kustaanmiekan salmen kautta avomerelle.
Kuva 1. Suomenlinnan suurmaisema, klikkaa kuvasta isommaksi.
Suomenlinnasta avautuva maisema jaetaan kaupungin 2011 tekemässä selvityksessä kahdeksaan näkösektoriin. Selvityksessä kutakin sektoria tarkastellaan sen historian, nykytilanteen ja tulevaisuuden suunnitelmien näkökulmasta. Näkösektorille 8 sijoittuvat Abrahamin luodot ovat tärkeä osa Suomenlinnan 1800-luvun historiaa, sillä Krimin sodan aikana Suomenlinnaa pommittanut englantilais-ranskalainen laivasto ankkuroitui sinne. Suomenlinnan maailmanperintöalueen nykyinen suojavyöhyke ei ulotu avomerelle eli näkösektorille 8.
Kuva 2. Suomenlinnan vedenalainen kulttuuriperintö. Klikkaa kuvasta isommaksi.
Suomenlinnaa ympäröi näkyvän maiseman lisäksi vedenalainen maisema. Museovirasto on inventoinut Suomenlinnan merenpohjan ainoastaan maailmaperintökohteen vesialueelta. Löydökset (hylkyjä, kulkuesteitä, rantarakenteita, patoja ym.) on merkitty karttaan pisteinä. Sen lisäksi että rantarakentaminen vaikuttaa näköpiiriin, sillä on myös suuri merkitys merenalaiseen arkeologiseen perintöön. Vedenalainen perintö on liikkuvaa, joten löydöksiä voi sijaita laajoilla alueilla. Esimerkiksi Harmajalta koilliseen sijaitseva 1700-luvun linjalaiva Kronprins Gustav Adolfin hylky liittyy Suomenlinnaan. Tutustu Helsingin hylkypuistoon Museoviraston verkkosivuilla.
Linkkejä:
- Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2011 teettämä selvitys Suomenlinnan suurmaisema, Nykyinen ja tuleva maankäyttö (pdf). Linkki avautuu uuteen välilehteen.
- Vedenalaisista tutkimuksista tehty väitöskirja Helsingin yliopistossa 2017. Seuraava linkki avautuu uuteen välilehteen. Minna Koivikko, Recycling Ships, Maritime Archaeology of the UNESCO World Heritage Site, Suomenlinna.