Korjausvelka
Suomenlinnan korjausvelka tarkoittaa toimenpiteitä, joiden toteuttamisen jälkeen kyseisten kohteiden ja alueiden säilyttämiseen riittää säännöllinen ylläpito.
Korjausvelkaan kuuluvilla toimenpiteillä tarkoitetaan maiseman, rakenteiden ja rakennusten kunnostus-, korjaus-, rakennus- ja restaurointitoimenpiteitä. Korjausvelkaan ei lueta uudisrakentamista eikä kehittämishankkeita.
Korjausvelka syntyy muun muassa priorisointipäätöksistä sekä riittämättömästä resurssoinnista. Korjaustarvetta lisäävät säävaihteluiden rapauttava vaikutus sekä käytön lisääntymisen aiheuttama kulutus. Korjausvelan kasvulla on erinäisiä seurauksia, kuten asteittain kasvavat restaurointikustannukset.
Oheisissa kartoissa esitellään niitä rakennuksia ja rakenteita sekä maisemanosia, joita tulisi kunnostaa tulevien viiden vuoden aikana. Kysymyksessä ei ole hoitokunnan työohjelma tai kunnostussuunnitelma.
Ensimmäinen kuva: korjausvelka rakennusten ulkovaipan osalta.
Toinen kuva: korjausvelka linnoituslaitteiden, rantarakenteiden, puistojen sekä väylien osalta.
Kuvat avautuvat suurempana (pdf) klikkamalla kuvaa.
- Vesikattojen huono kunto lisää rakennusten korjausvelkaa, koska vuotavalla katolla on paljon seurannaisvaikutuksia.
- Huoltomaalaamaton ikkunapuite ja karmi vauriotuvat ja keräävät vettä ja samalla ikkuna-aukkojen kunnostuksen hinta kasvaa.
- Vauriot julkisivurappauksessa laajenevat nopeasti. Puuttuvan rappauksen kohdalla kosteus pääsee rakenteisiin. Pitkään huoltomaalaamattoman puuseinän puumateriaali vaurioituu. Korjaamaton ja huonokuntoinen tiilimuuri päästää kosteuden jopa sisätilaan asti.
- Rakennusten perusteelliset sisätilojen korjaukset, restauroinnit ja talotekniikan uudistaminen liittyvät elinkaariajatteluun. Kiinteistöautomatiikan kokonaisvaltainen uusiminen on osa Suomenlinnan korjausvelkaa. Tämä vähentää myös kunnossapitokustannuksia ja energiakuluja.
- Kunnallistekniikan ja infran uusimatta jättäminen lisää putkiston ja tieverkoston vaurioitumista.
- Huonokuntoisen muurin korjausvelka kasvaa progressiivisesti. Mitä enemmän muurirakenteeseen pääsee vettä, sitä enemmän rakenne kostuu ja sortumavaara kasvaa.
- Viherpeitteisten hiekkavallien ja ampumatasanteiden eroosio on kiihtyvää ja aiheuttaa sortumavaaraa sekä vesieristeiden tuhoutumista.
- Rantarakenteisen huono kunto lisää rantojen eroosiota ja voi aiheuttaa sortumavaaraa.
- Puistojen kunnostusvelka aiheuttaa puutarhataiteellisten arvojen vähenemistä, kuten tyypillisten kasvilajien katoamista.
- Huonokuntoiset väylät aiheuttavat ulkonäöllisen haitan lisäksi jatkuvaa kunnostustarvetta.
- Hallitsemattomat hulevedet aiheuttavat rakennuksissa kosteusongelmia ja ylimääräistä korjaustarvetta sekä kuluttavat tieverkostoa ja maisemarakenteita.