Kestävä matkailu

Suomenlinna on muuttunut sotilaskohteesta vetovoimaiseksi matkailukohteeksi. Nykypäivänä linnoitus tunnetaan mielenkiintoisena matkakohteena niin maailmanperinnöstä, kulttuurista kuin virkistyksestä kiinnostuneiden matkailijoiden parissa.

Alla lyhyesti linnoituksen tie matkailukohteeksi.

• Ruotsin vallan ajan matkakirjoissa Suomi esiteltiin läpikulkukohteena Lappiin tai Venäjälle, mutta pian Viaporin maine kiiri Ruotsin rajojen ulkopuolelle.
• 1800-luvulla Viaporin linnoitus mainittiin jo useissa matkaoppaissa.
• 1928 avautui kahvila Piper ja vuonna 1930 Ehrensvärd-museo.
• Maihinnousulupa poistui 1948.
• Olympiavuosi 1952 toi tullessaan Ravintola Walhallan ja uuden matkustajalautan aloittaman lauttaliikenteen.
• 1990-luvun alussa linnoituksessa vieraili vuosittain noin 300 000 kävijää.
• Vuonna 1991 Suomenlinna listattiin maailmanperintökohteeksi paikkana, jossa matkailu oli jo huomattava elementti.
• Linnoituksen perustamisen 250. juhlavuosi 1998 aloitti uuden kauden matkailussa.

Suomenlinnan merilinnoituksen omilta sivuilta voit lukea lisää tiestä matkailukohteeksi.

Suomenlinnan kasvanut suosio on haastanut Suomenlinnan hoitokuntaa, maailmanperintökohteen isäntäorganisaatiota. Kohteen ensimmäinen matkailustrategia laadittiin jo vuonna 2006, ja vuonna 2015 julkaistiin kestävän matkailun strategia toimenpideohjelmineen. Strategia muodostaa suunnitelman Suomenlinnan matkailun kehittämiseksi vuoteen 2020.

Kestävä matkailu on yksi Unescon maailmanperintökeskuksen painopisteistä, ja vuonna 2018 keskus valitsi Suomenlinnan yhdeksi neljästä pilottikohteesta testaamaan kestävän kehityksen How to -työkalupakkiin liittyvää kestävän matkailun arviointityökalua. Suomenlinnan kestävän matkailun strategia on huomiotu useaan otteeseen kansainvälisesti erinomaisena esimerkkinä muille maailmanperintökohteille.

Strategisen vision mukaan Suomenlinna on vuonna 2020 kansainvälisesti arvostettu merilinnoitus, jossa matkailun ja suojelun yhteisenä päämääränä on aito ja elinvoimainen maailmanperintökohde. Suomenlinna on myös paikka, jossa yrittäjät menestyvät tarjoamalla laadukkaita palveluita, asukkaat viihtyvät ja kävijät kokevat osallistuen elämyksiä, jotka lisäävät heidän hyvinvointiaan. Vuonna 2020 Suomenlinna on kestävän matkailun mallikohde.

Toimenpidesuunnitelmaa käydään läpi yhdessä toimijoiden kanssa vuosittain kohteen matkailuverkostotapaamisessa.

Kestävän matkailun strategian avulla:

• Minimoidaan matkailusta Suomenlinnan suojelulle ja ylläpidolle aiheutuvia haittoja.
• Tuetaan palveluyrittäjien mahdollisuuksia taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan.
• Hyvinvoiva Suomenlinna säilyttää autenttisen luonteensa
• Suomenlinna tuottaa maailmanperintökohteen tarkoituksen mukaisesti kävijöille hyvinvointia
• Suomenlinna näyttää muille kulttuuriperintökohteille esimerkkiä.

Lisätietoa Unescon maailmanperintökeskuksen kestävän matkailun ohjelmasta (englanniksi).

Tutustu Unescon Kestävän matkailun ’How-To’ -työkalupakkiin (englanniksi)

Suomenlinnan kävijäjoukko on monipuolistunut vuosien varrella kansainvälisen matkailun lisääntyessä. Samalla linnoitus on säilynyt tärkeänä käyntikohteena pääkaupunkiseutulaisille ja muille

Suomenlinnassa vierailee nykyään vuosittain noin miljoona kävijää, joista suurin osa käy linnoituksessa kesäkaudella touko–syyskuussa. Talvikävijöiden määrä on kuitenkin noussut tasaisesti viime vuosina. Nykyään talvikaudella käy vajaa kolmannes vuotuisista kävijöistä.

Vierailijoita saapuu kaikkialta maailmasta. Vuoden 2018 kävijätutkimuksen mukaan suomalaisten lisäksi viisi suurinta kansallisuusryhmää olivat saksalaiset, yhdysvaltalaiset, isobritannialaiset, venäläiset ja espanjalaiset. Ulkomaalaisten ja kotimaisten kävijöiden suhde vaihtelee talvi- ja kesäkaudella. Talvikaudella ulkomaalaisten määrä korostuu. Kokonaiskävijämäärästä 67 % on ulkomaalaisia.

Laaja kävijätutkimus tehdään neljän vuoden välein, jolloin saadaan kattavammin tietoa kävijöistä ja heidän kokemuksestaan. Avaa viimeisimmän kävijätutkimuksen tiivistelmä tästä (pdf).

Kaikkien Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimukset löytyvät kohteiden yhteisiltä verkkosivuilta. Siirry verkkosivuille tästä.

Matkailun kehittäminen ja koordinointi on tärkeä osa maailmanperintökohteen hoitoa. Kokonaisuuden merkitys korostuu kohteessa, jossa on suuri joukko erilaisia toimijoita.

Linnoituksen isäntäorganisaationa Suomenlinnan hoitokunta kehittää matkailua pitkäjänteisesti ja yhteistyössä sekä paikallisten että kansainvälisten kumppanien kanssa. Matkailuneuvontaa, kokous- ja juhlatilojen vuokraustoimintaa ja markkinointiviestintää lukuun ottamatta virasto ei tuota itse matkailupalveluita.

Hoitokunta luo ja vahvistaa rakenteita, joiden varaan matkailupalveluiden tuottajat voivat rakentaa palvelujaan ja tuotteitaan. Lisäksi hoitokunta säätelee matkailutoimintaa kunnostamalla ja vuokraamalla tiloja linnoituksen henkeen sopiville toiminnoille.

Suojellussa kohteessa toimivat matkailupalveluiden tuottajat hyväksyvät toimintaansa myös tiettyjä rajoituksia. Esimerkkinä toimintojen rajoittamisesta suojelukohteessa ovat ulkomainonnan mahdollisuudet. Maailmanperintökohteen hoitajan koordinoima, kokonaisuutena kehitettävä ja maisemaan sopiva opastusjärjestelmä takaa kohteen säilymisen mahdollisimman autenttisena.

Palveluita tuottaa iso joukko

Suomenlinnassa toimii noin 30 matkailupalveluiden tuottajaa, joiden yhteistyöstä syntyy kävijän Suomenlinna-elämys.

Monet suomenlinnalaisista yrityksistä ovat pieniä, yhden hengen työllistäviä mikroyrityksiä, ja joillekin matkailu on vain sivuelinkeino. Matkailuliiketoiminta on sesonkiluontoista. Kesä on vilkkainta aikaa, kun taas keväällä ja syksyllä kohteen yrittäjiä työllistävät erityisesti yritysasiakkaat. Selkeitä palveluryhmittymiä muodostavat ravintolat ja kahvilat, museot ja näyttelyt, vesiliikennepalveluita tuottavat toimijat sekä yksi majoituspalveluita tarjoava toimija.

Useilla taidealan toimijoilla ja taidekäsityöläisillä on toimitilat Suomenlinnassa. Myös heillä on tärkeä rooli toimijaverkostossa ja Suomenlinna-brändin luomisessa.

Lisäksi saarilla toimii muita toimijoita, jotka vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti kävijäkokemukseen tai kohteen hoitoon Suomenlinnassa. Näihin kuuluvat Merisotakoulu, Suomenlinnan vankila, Viaporin Telakka ry, Suomenlinnaseura ja monet muut Suomenlinnassa toimivat yhdistykset.

Lue lisää kävijäpalveluista linnoituksen sivuilta.

Matkailu on kasvava elinkeino niin maailmalla kuin Suomessa ja Helsingissä. Matkailu on maailman 3. suurin elinkeino, ja 10 prosenttia maailman työvoimasta työskentelee sen parissa. Matkailun ennustetaan kasvavan lähivuosina entisestään.

Matkailun kasvun vaikutukset ulottuvat myös Helsinkiin ja Suomenlinnaan.

Suomen vetovoimatekijät, kuten luonto, väljyys ja hiljaisuus tarjoavat kansainvälisille matkailijoille merkityksellisiä elämyksiä. Kasvavat matkailijavirrat asettavat Suomessakin luonnon ja kulttuuriympäristöt yhä kovemmalle koetukselle.

Helsingin matkailun vahvuus on sen monipuolinen maajakauma, sillä matkailijoita saapuu monilta eri markkina-alueilta.

Suomenlinnan muuttuminen kesäkohteesta ympärivuotiseksi käyntikohteeksi on pitkälti sen ansiota, että Helsinki kiinnostaa kävijöitä ympäri vuoden. Iso vaikutus on myös vuosien ajan tehdyllä määrätietoisella työllä ympärivuotisuuden eteen.