Hallinto ja resurssit
Linnoitusta hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto Suomenlinnan hoitokunta. Tärkeä rooli linnoituksen hoidossa, liikenneyhteyksissä ja palveluissa on Helsingin kaupungilla. Suomenlinnan suojelu ja valvonta kulttuurihistoriallisena muistomerkkinä puolestaan kuuluu Museovirastolle.
Toimintaympäristön muutos
Suomenlinnan toimintaympäristö muuttuu yhä nopeammin. Yhteiskunnan toiminta pirstaloituu. Asiantuntijoiden roolin rinnalla on korostunut yhä nopealiikkeisemmin toimiva kansalaisten verkosto. Se elää jatkuvasti eikä ole organisoitunut pysyvällä tavalla, vaan verkko on monen toiminnan alustana. Päätöksiä tehdään ja asioita edistetään samanaikaisesti useilla eri tahoilla. Digitalisaation tuomat toimintatavat ja välineet kehittyvät isoin harppauksin.
Suomenlinnan osalta muutokset ovat voimavara. Suomenlinnan hoitokunta perustettiin 1973 tilanteeseen, jossa tavoitteena oli hallittu siirtyminen sotilaskäytöstä siviilihallintoon. Lue lisää Suomenlinnan hoitokunnasta.
Lähes 50 vuoden aikana Suomenlinnasta on tietoisesti kehitetty arvojen mukaisella suojelulla ja hoidolla monipuolisesti toimiva Helsingin kaupunginosa, jolla on erityisluonne historiallisena linnoituksena. Suomenlinnan hoitokunnan rooli kokoavana, monialaisena valtion kiinteistönhaltijavirastona on osoittautunut tässä työssä toimivaksi. Valtion selvittäessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistöomaisuuden hallintaa (VAKUKI 2012) Suomenlinnan hoitokunta todettiin taloudellisesti ja hallinnollisesti edulliseksi ratkaisuksi.
Suomenlinna osana merellisen Helsingin kehittämistä
Helsingin kaupungin strategiassa merellisen Helsingin kehittäminen on tärkeä osa kaupunkia. (Avaa tästä kaupungin strategia.) Suomenlinnan ympäristössä muutos näkyi ensimmäiseksi Suomenlinnaan kuuluvan Lonnan sekä vieressä sijaitsevien Valli- ja Kuninkaansaarten avaamisena kävijöille. Myös muita saaria suunnitellaan avattavaksi virkistyskäyttöön niiden siirtyessä Puolustusvoimilta siviilikäyttöön.
Saariston logistiikkaa ja kulkuyhteyksiä parannetaan ja kehitystyötä tehdään yhdessä valtion, kaupungin ja yksityisen sektorin voimin. Saaria profiloidaan eri toiminnoille ns. saarikorteilla. Suomenlinnan hoito- ja käyttösuunnitelma tukee Helsingin merellistä strategiaa toimimalla maailmanperintökohteen saarikorttina.
Rahoituksen rakenne muuttuu
Samanaikaisesti Suomenlinnaan kohdistuva rahoituksen rakenne on muuttumassa. Valtion resurssit ovat kiristymässä ja taloudellinen panostus vähenee. Valtion varat tulee linjausten mukaisesti kohdistaa Suomenlinnassa maailmanperintökohteen hoitoon. Helsingin kaupunki rahoittaa Suomenlinnan toimintaa Helsingin kaupunginosana. Yksityinen rahoitus kanavoituu vuokratuloina hoitokunnalle, mutta näkyy myös vaikutuksena lähialueen yritystoiminnassa.
Kansalaisyhteiskunnan kehittyessä Suomenlinna on muutosten edessä. Toimijaverkoston kasvaessa on hallinnon järjestelyt suunniteltava tukemaan tavoitteita ja siten, että niihin voivat sitoutua kaikki osalliset. Tähän tarpeeseen vastaa käynnissä oleva hoito- ja käyttösuunnitelmatyö. Suomenlinnan tulevaisuutta suunnitellaan yhteistyössä verkoston kanssa. Uusi hoito- ja käyttösuunnitelma on dynaaminen prosessi, jossa toimintatapoihin ja tavoitteisiin tehdään jatkuvasti parannuksia, jotta osallisten ääni kuuluu yhteistä Suomenlinnaa kehitettäessä.
Valtio on huolehtinut Suomenlinnan hallintojärjestelyistä maailmanperintösopimuksen edellyttämällä tavalla. Lait ja säädökset varmistavat Suomenlinnan säilymisen jälkipolville.
Suomenlinnan hoitokunnan johtokunnan jäsenet edustavat Suomenlinnan kannalta merkittäviä päättäviä tahoja: valtiota, Helsingin kaupunkia, asukkaita ja kirkkoa. Johtokunta päättää restaurointia, kunnossapitoa ja esittelyä koskevista strategisista linjauksista. Niitä koordinoi ja toteuttaa kumppanuusverkostossa opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, Suomenlinnan hoitokunta.
- Valtioneuvoston päätös Suomenlinnasta 1919 (pdf)
- Valtioneuvoston päätös Suomenlinnan suojelusta 1975 (pdf)
- Valtioneuvoston asetus Suomenlinnan hoitokunnasta 294/2013
- Laki Suomenlinnan hoitokunnasta 1145/1988
- Museoviraston esitys Suomenlinnan suojelusta (2017) (pdf)
- Suomenlinnan hoitokunnan johtokunta
- Valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden omistuksen ja hallinnoinnin järjestämistä selvittävä työryhmä (pdf)
Suomenlinnan restaurointiin, kunnossapitoon, esittelyyn ja yleiseen kehittämiseen käytettävät taloudelliset resurssit tulevat useasta lähteestä.
- Valtion ja Helsingin kaupungin budjettirahoitus (veronmaksajat) Suomenlinnan hoitokunnan, Suomenlinnan vankilan ja Helsingin kaupungin eri toimialojen kautta
- Yksityinen rahoitus Suomenlinnan hoitokunnan kautta
- asuntojen ja liiketilojen vuokrat
- Suomenlinnan esittelystä tulevat tulot sekä kokous- ja juhlatilojen vuokratulot
Suomenlinnan matkailullinen vetovoima tuottaa merkittävästi veronmaksajien investointia suuremman liikevaihtovaikutuksen pääkaupunkiseudun elinkeinoelämälle. Suomenlinnan paikallistaloudellisten vaikutusten kehitystä seurataan säännöllisesti.
Suomenlinnaan kohdistetut henkilöresurssit kertyvät monen toimijan resursseista. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa yhteisesti linjattujen Suomenlinnan arvojen mukainen toiminta varmistaa maailmanperintökohteen rakennusten ja tilojen säilymisen.
Tilojen käyttäjät – yritykset, asukkaat, yhdistykset, kokoustilavuokralaiset ja vierailijat – mahdollistavat kohteen säilyttämisen pitämällä Suomenlinnan elävänä maailmanperintökohteena. Resursoinnilla varmistetaan, että Suomenlinnassa työskentelee riittävä määrä ammattitaitoisia osaajia niin valtion ja kaupungin eri toimijoiden kuin yksityisten tehtävissä.
Suomenlinnan vankilan myötä tulevan vaihtoehtoisen työvoiman osuus on Suomenlinnan siviilihallinnon kaudella ollut merkittävä. Lisäksi vapaaehtoistyön rooli on nousussa.
Toimintatavat Suomenlinnassa ovat herättäneet jatkuvasti kansainvälistä kiinnostusta.
Suomenlinna on tiedollisten resurssien laboratorio. Suomenlinnan tulevaisuuden kehittäminen vaatii vahvaa tiedollista pohjaa niin restauroinnin, kulttuuriperinnön hoidon kuin kävijähallinnan näkökulmasta.
Linkit tutkimus- ja oppilaitoksiin ovat olleet vahvat koko siviilihallinnon ajan, ja Suomenlinnassa on tuotettu tietoa, joka on hyödyttänyt koko suomalaista kulttuuriperintöalaa ja matkailua. Tietoa on vaihdettu aktiivisesti myös kansainvälisillä foorumeilla niin maailmanperintökohteiden kuin linnoituskohteiden kanssa.